Aatsitassat ikummatissallu pillugit pisortaqarfik
Aatsitassarsiorneq ikummatissarsiornerlu naleqqussakkamik malittarisassaqarpoq Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 7, 7. december 2009-imeersumi. Inatsit atuutilerpoq 1. januar 2010 tassuunakkullu naqissuserneqarluni Kalaallit Nunaata namminersornermi inatsit tunngavigalugu nammineq ingerlatsilernera.
Naalakkersuisut 2013-mi ukiakkut ataatsimiinnerminni aatsitassat qaqutigoortut ulorianartunik qinngornillit pillugit piianissamut naameerluinnarnermik politikki 1953-meersoq atorunnaarsippaat, taamaasilluni Kalaallit Nunaat uranimik aatsitassanilu qaqutigoortunik ulorianartunik qinngornilinnik aatsitassarsiorsinnaanermut ammaanneqarpoq.
Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik immikoortortanut sisamanut agguagaavoq.
Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu immikkoortortap suliassaqarfii tassaapput: Aatsitassanut suliassaqarfinni uuliamut, aatsitassanut, sermimut imermullu inatsisiliornerit. Nittarsaassineq, ujarassiornikkut misissuinerit allaffissorneqarneri aammalu aatsitassanut, uuliamut, sermimut imermullu politikkikkut periusissanik ineriartortitsineq.
Aatsitassarsiornermi ingerlatanut IBA-mut isumaqatigiissusiorneq (Naalakkersuisut kommunillu aatsitassarsiornermi pineqartut aatsitassarsiornissamullu qinnuteqartup suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutaat), inuiaqatigiinni aningaasaqarnermilu pissutsinut piujuartitsinermik sunniutaasussanut nalilersuineq (VBS-mik taaneqartartoq) aammalu pisuussutinut ernialiuussassanut iliusissat pillugit tunngaviliuussinerit, suliffeqarnermilu suliassat malittaasumillu inuussutissarsiornermi suliassat.
Ujarassiornermi immikkoortortaqarfik ujarassiornermi misissueqqissaarnermik suliaqarnermi ingerlatsisuuvoq, Naalakkersuisoqarfiullu ataani immikkut immikkoortortaalluni. Immikkoortortaqarfiup tunngaviusumik suliassaraa nittarsaassinermi periusissanillu ineriartortitsinermi immersueqataalluni nalilersuisarnissaa – taamaattunik immikkoortortaqarfik Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfimmit attuumassuteqarani inissisimavoq.
Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik aatsitassarsiornissamut akuersissutinik allaffissornikkut aqutsisuuvoq, soorlu uuliamut, aatsitassanut, sermimut imermullu. Misissuinerni nakkutilliinermilu pisortaqarfittut inissisimavoq aammalu asimi misissuinernik akuersissutinik ingerlatsisuulluni.
Avatangiisinut Aqutsisoqarfik Pinngortitamut Avatangiisimullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniippoq. Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup akisussaaffigaa aatsitassanut suliassaqarfimmi ilisimatusarnermik tunngaveqartunik siunnersuinerit tunngavigalungit avatangiisinut tunngasunik nalilersuinerit Naalakkersuisunut ingerlateqqitassat suliarissallugit. Aqutsisoqarfiup DEC (National Center for Miljø og Energi) aamma Pinngortitaleriffik suleqatigisarpai.
Isertitat
Inatsisip siunertarivaa immikkut naleqquttunngorsaanikkut Kalaallit Nunaanni aatsitassat pisuussutinit pisut isumannaarsuinerup, peqqissutsip, avatangiisit, inuiaqatigiillu qajassuunnerisigut suliarineqartarnissaat.
Kalaallit Nunaat qanoq ilisumik aatsitassalerinikkut isertitaqalissappat, Naalagaaffiup namminersortunut tapiissutaa millisinneqassaaq, isertitat affaannik annertussusilimmik; ukiumi isertitaasut 75 mil. koruuninik annertuneruppata. Ataatsimoortumik tapiissutit nungutivinneqassappata, nutaamik Kalaallit Nunaata Qallunaat Nunaatalu akornanni aningaasatigut attuumassuteqarneq pillugu isumaqatigiinniartoqassaaq.
Kalaallit Nunaata piginnittussaanera
Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut tassaapput nunatta iluanik piginnittussaatitaasut. Taamatullu misissueqqaarnissanut atuinissarlu siunertaralugu misissuinernut, piiaanernullu aammalu atugassatut toqqorterinernut sullulitsigullu assartuinikkut akisussaasuullutik.
Aatsitassiorneq pillugu apeqqutit Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit ingerlanneqarput.